Aloitan kesäkuun alussa työstämään diplomityötäni. joka käsittelee yrittäjyyttä. Tutkin yrittäjäksi ryhtymisen syitä ja esteitä sekä parhaiten toimivia kannusteita. Nyt päättyvä vajaan puolen vuoden blogiprojekti on opettanut paljon bloggaamisesta ja olenkin ajatellut perustaaa tutkimukseeni liittyen projektiblogin, jonka sisältö koostuu yrittäjänä toimimisesta, politiikasta, menestyvän liiketoiminnan rakentamisesta, niistä syistä ja esteistä sekä yrittäjätarinoista. Lopulta tutkimuksen valmistuttua julkaisen myös tutkimustulokseni verkossa. Laitan tänne linkin blogiin, kun julkaisen sen.

Rakkaat lukijat, tarvitsen apuanne: Uudella blogillani ei ole vielä nimeä. Mikä olisi mielestäsi hyvä  nimi yrittäjyydestä kertovalle blogille? Anna nimiehdotuksesi kommentilla!

Kiitoksia kaikille lukijoilleni! Toivottavasti tulette lukemaan myös projektiblogiani!

Nouskaa ylös tuolistanne, siirtäkää näppäimistö sivuun pöydältä ja istukaa takaisin alas. Ylhäällä käynti”resetoi” istuma-asentonne, joten se on tärkeä vaihe. Istukaa tuolille ja asettakaa kätenne pöydälle kuvitellun näppäimistön päälle siten, että sormen kärjet osuvat pöytään. Painakaa tämä asento ja tuntemus mieleenne. Asettakaa nyt käyttämänne näppäimistö pöydälle ja laskekaa kätenne sen päälle. Huomaatteko kuinka joudutte kallistamaan ranteitanne ylöspäin? Mikäli käytätte näppäimistön takalaidassa olevia korotuspaloja, niin laskekaa ne alas ja kokeilkaa uudestaan. Tuntuuko paremmalta?

Mielestäni ei ole ihme, että ranteet kipeytyvät kirjoittaessa, jos ranteita joutuu jatkuvasti kääntämään ylöspäin. Erilaisilla rannetuilla tilannetta saa helpotettua, mutta eikö ongelma siitä huolimatta ole liian korkea näppäimistö? Miksi hoitaa oiretta eikä ongelmaa?

Markkinoilla on nykyään eri valmistajien matalia näppäimistöjä. Mielestäni kirjoitustuntuma ei ole niillä aivan yhtä hyvä kuin korkeammilla malleilla, mutta se on vain tottumiskysymys.

On mahdollista, että rannekivut hellittävät näppäimistöä vaihtamalla, joten suosittelen tutustumaan erilaisiin vaihtoehtoihin!

Tarkoitukseni oli kommentoida oppaan sisältöä muutamalla lauseella, mutta officeni teki tenän ja on jumitellut yrittäessäni avata ko. powerpointteja. Eilen silmäilin nopeasti ja totesin, että sisältö on todella asiallista! Täytynee palata myöhemmin asiaan kommenttien muodossa, kun officejumalat ovat suosiollisempia. Tällä kertaa tyydyn vain passaamaan linkkiä eteenpäin:

http://raita.scp.fi/opiskelijaterveydenhuolto/Opiskelijan%20ergonomiaopas.pps

http://raita.scp.fi/opiskelijaterveydenhuolto/

Minkälaisia ajatuksia oppaan ohjeet sinussa herättivät?

Tietokoneella työskennellessä päätä joutuu jatkuvasti kallistamaan alas näppäimistöä tai monitoria kohtia. Näppäimistön katsomisesta pääsee kyllä eroon kymmensormijärjestelmän opettelemalla (älkää luulko, että minä itse sitä osaisin…), mutta näyttöä joutuu katsomaan joka tapauksessa.

Kun päätä kallistaa alaspäin, selkä kaareutuu ja niska alkaa oireilemaan. Tuntuu, että on täysi mahdottomuus työskennellä tietokoneella ryhdikkäästi. Kannettavilla tietokoneilla tilanne vasta onkin huono, kun näytön paikkaa ei voi edes vaihtaa.

Olemme kaikki jossain vaiheessa leikanneet leipää, lihaa, vihanneksia tai vuolleet puuta tylsällä veitsellä tai puukolla. Työskentelystä on ilo kaukana, kun terää joutuu pakottamaan, puskemaan ja muutenkin käyttämään voimaa. Tarkkuustyöskentely (esim. paistin leikkaaminen tai sipulin silppuaminen) on vain utopia, jos huomio kiinnittyy puskemiseen ennemmin kuin terän tarkkaan liikutteluun. Väitän, että monen keittiönergonomia paranee, kun keittiöveitsistä pidettäisiin parempaa huolta.

Teroittamiseen tarvitset yksinkertaisimmillaan jokaisesta rautakaupasta löytyvän hiomakiven (n.5e). Se kestää melkein ihmisiän, joten investointi ei ole suuri. Wikikko.info sivustolta on esitelty selkeät teroitusohjeet:

• Hio karkeammalla liipalla tai luonnonkivellä jonkin nesteen kanssa terää kunnes teränsuuhun syntyy kierre, eli terän terävin osa kääntyy hiottavan puolen vastakkaiselle puolelle.
• Hio toiselta puolelta kunnes kierre kääntyy takaisin ensiksi hiotulle puolelle.
• Toista tämä hienommalla liipalla tai luonnonkivellä.
• Poistetaan kierre vetämällä kevyesti hienon kiven pintaa pitkin helasta kärkeä kohti. Veto tapahtuu teränsuu edellä. Jokaisen vedon jälkeen vaihdetaan puolta. Tehdään 1- tai kaksi kertaa. Myös esimerkiksi timanttiviilan terässyrjää vasten.
• Viimeistellään nahkaa tai sanomalehteä vasten
• Viimeistellään huopalaikalla ja kiillotusvahalla.

Suosittelen teroittamaan hiomakivellä kerran kuukaudessa. Siihen ei mene kauaa aikaa, kun prosessin on sisäistänyt.

Päivittäiseen teroitukseen suosittelen posliinilautasen pohjaa. Kyllä, luitte aivan oikein. Posliinilautasen pohjassa on lasittamaton kohta, jota vasten pyyhkäisemällä saa terään käytöösä muodostuneen kierteen poistettua. Lautasen paras puoli on, että se on aina tarjolla.

Väite terävällä veitsellä viilletyn haavan nopeammasta paranemisesta on perusteltavissa ajatusleikille. Kuvitelkaa, että saatte käteenne ison viillon sahasta sekä todella terävästä samuraimiekasta. Sahan viilto on repivä ja raastava, kun samuraimiekka on tehnyt suorareunaisen ja tasaisen viillon. Sahan viillossa on enemmän pinta-alaa, jonka pitää parantua ja viillon reunoja yhteen painaessa (ensiapu) miekan viiltämän reunat painuvat tasaisemmin toisiaan vasten. Ymmärrättekö, miksi miekan viilto paranee nopeammin kuin sahan? Samainen tilanne, mutta mikroskooppisessa tilanteessa, on kyseessä, kun verrataan terävää ja tylsää veistä.

Jos keittiöveitsi on terävä, sillä leikkaamiseen ei tarvitse käyttää niin paljon voimaa, jolloin myös mahdollinen haava on pienempi, kun veitsi ei ole livennyt vauhdilla.

Mikäli keksitte syyn, miksi keittiöveitsiä ei tulisi teroittaa, niin kertokaa.

P.S Ainiin ne lapset. Kyllä se terävä veitsi on yhtälailla parempi lasten kuin aikuistenkin kädessä. Samalla lapsi oppii, että veitsen käyttämiseen ei tule käyttää voimaa vaan tekniikkaa. Jossakin vaiheessa se terä sattuu kuitenkin sormeen, joten on vain parempi, että terä on asiallisesti teroitettu.

Ihmisen pää painaa n. 7 kiloa, joten on olennaista, että tällainen jatkuvasti mukana kulkema massa kannatellaan mahdollisimman edullisesti. Minulle oli uutta, että pää ei kiinnity niskaan massakeskipisteestään vaan hivenen sen takaa. Kiinnittymiskohta on korvareikien kohdalla tai hiven niiden takana.

Harjoittelimme pää asentojen hallintaa pareittain liikuttelemalla päätä ylös ja alas sekä pyörittelemällä ylävartaloa. Harjoitteet tuntuivat pieneltä, mutta saivat aikaan ahaa-elämyksiä.

Ensimmäisessä harjoituksessa parista toinen asettui istumaan tuolille ja toinen hänen taakseen seisomaan. Istuja kokeili ensiksi käännellä päätänsä ääriasentoihin ylös ja alas. Tämän jälkeen seisoja asetti hyvin varovasti kaksi sormeansa istujan korvien taakse osoittamaan kohti pään ja niskan liittymäkohtaa. Tällöin seisojan sormien linja muodosti akselin, jonka suhteen istujan pään tuli heilua ylös ja alas. Jos sormet liikkuivat, ne eivät olleet oikealla kohdalla tai pään liike ei lähtenyt oikeasta kohdasta.

Pään nyökkäily muuttui paljon helpommaksi, kun parini oli asettanut sormensa päälleni. ”Kuiva harjoittelussa” käänsin niskaani, kun laskin pääni alas ja liike tuntui vaikealta. Kun sormet olivat paikallaan, ymmärsin, että niska ei käänny vaan pelkkä pää. Tällöin liike muuttui paljon helpommaksi ja miellyttäväksi.

Toisessa harjoituksessa seisojan sormet asetettiin samaan kohtaan, mutta istuja alkoikin käännellä päätänsä vaakasuunnassa. Seisojan tuli seurata sormillaan liikettä mahdollisuuksien mukaan varmistaen, että istuja ei laske tai nosta päätänsä. Olennaista oli se, että liike lähti nikama nikamalta ylhäältä alas siten, että ensimmäisenä ylimmäinen nikama kääntyi ääriasentoonsa ja sen jälkeen vasta seuraava lähti liikkeelle. Pää vei liikettä. Hetken liikuttelun jälkeen kääntelyä sai viedä ylävartalon ääriasentoihin, joten hartiat, yläselkä ja alaselkä tulivat mukaan.

Oli hienoa huomata kuinka meinasin kääntyä hartiat edellä. Kun lopulta sain taottua kroppaani, että pään tulee viedä liikettä tässä harjoituksessa, huomasin liikkeen helpottuvan. Yllätyin kuinka yksinkertainen sivuttain pyöriminen tuntui niskassa, hartioissa ja selässä hyvältä.

Kun lopetimme harjoittelun, opettajamme pyysi katsomaan itseämme ja toisiamme. Toden totta, ryhti oli parantunut. Pääni tuntui kevyeltä ja sen kannattelu helpolta. Vakuutuin tämän lyhyen setin aikana pään asennon merkityksestä hyvälle ryhdille.

Erilaisiin ohjelmiin valmiiksi asetetut pikanäppäimet näkyvät yleensä valikossa, josta kyseiset komennot löytyvät. Ne on kirjoitettu siihen komennon viereen. Esimerkiksi Tiedosto-valikosta löytyviä komentoja uusi, avaa sekä tallenna vastaavat pikakomennot ovat  ctrl + n, ctrl + o sekä ctrl + s.Plusmerkki tarkoittaa, että control ja s -näppäimet on painettava pohjaan yhtä aikaa.

Ohjelmien valikoihin pääsee myös käsiksi pikanäppäimillä. Painamalla windowsissa kertaalleen alt, aktiivisen ikkunan valikkorivi aktivoituu. Tämän jälkeen sivunuolilla voi siirtyä esimerkiksi näytä-valikon kohdalle, jota vuorostaan pääsee selaamaan painamalla alasnuolta. Enteriä painamalla saa tehtyä komennon, jonka kohdalla valitsin (se tummenettu kohta) on.

Yleisimmät pikanäppäimet ovat universaaleja eri käyttöjärjestelmien kesken. Maceissa tosin ctrl:n tilalla tulee tosin painaa omppu-näppäintä.

Pikanäppäimiä voi myös muokata itse. Joissain ohjelmissa, kuten Open Officessa asetukset-valikosta pääsee muokkaamaan pikäkomentoja vapaasti. Linuxin järjestelmä-valikosta löytyy ohjelma, jolla näkee valmiit käyttöjärjestelmätason pikanäppäimet ja pystyy luomaan uusia. Windowsille on kehitetty WinKey-ohjelma, jolla pystyy Windowsiin luomaan omia pikakomentoja sillä rajoitteella, että näppäinyhdistelmän on sisällettävä win-näppäin.

Unohtakaa hiiren kanssa temppuilu ja opetelkaa käyttämään erilaisia näppäinkomentoja. Yhdistelmiä voi myös testata summittaisesti. Yllättäen ne saattaakin tehdä jotain. Säästätte aikaa, hermojanne ja hartioitanne!

Mitä näppäinkomentoa käytät eniten tai on ehdoton suosikki? Copy? Paste? Oma suosikkini on alt+tab ja nettiselaimessa ctrl +tab, kun useampi välilehti on auki.

P.S Tässä linkkejä pikanäppäimiä luetteloiville nettisivuille sekä WiKey-ohjelman esittelyyn. Jos sinulla on joku hyvä sivu, joka tästä puuttuu, niin laita linkki tulemaan kommenttina.

1. Windows: http://support.microsoft.com/kb/126449/fi
2. Windows XP: http://aloittelija.net/windows-xp/pikanappaimet/
3. MS Office: http://office.microsoft.com/fi-fi/word/HP101476261035.aspx
4. Mozilla Firefox: http://support.mozilla.com/en-US/kb/Keyboard+shortcuts
5. Winkey: http://www.pcworld.com/downloads/file/fid,5506-order,1-page,1-c,alldownloads/description.html

Mielestäni on todella rasittavaa siirrellä kättä näppäimistöltä hiirelle ja takaisin. Juuri, kun on saanut nettisivuja selattua eteenpäin, niin taas pitää siirtyä osoitepalkkiin kirjoittamaan uusi osoite. Officella kirjoittaessa täytynee kahlata valikkoja ja etsiä se nappi, josta saa sisällysluettelon lisättyä. Taaskaan ei saa pitää käsiään paikallaan.

Lisäksi hiiren oikea koko on melkein mahdoton tehtävä ratkaistavaksi, koska pieni ja suuri hiiri voivat olla yhtä hyviä tai huonoja. Pieni hiiri mahtuu käden sisään, jolloin sormet liikuttavat hiirtä ja ranteella voi tukeutua pöytään. Tällöin ranne ja sormet kipeytyvät, mutta muu käsi lepää. Suuri hiiri vuorostaan tarjoaa ranteelle ja sormille miellyttävämmät asennot, mutta ranne ei yltä pöydälle. Laskemalla koko käden paino hiiren päälle, sen liikuttaminen muuttuu vaikeammaksi ja kättä kannatellessa täytyy vuorostaan jännittää lihaksia hartioista lähtien. Hartioiden jännittäminen tunnetusti aiheuttaa kipua ja sekös vasta kivaa onkin.

Tuntuu, että hiiren käyttämisessä ei synny kuin ongelmia. En oikein ymmärrä, miksi hiirtä käytetään niin paljon kuin nykyään käytetään.

Mikä avuksi? Ideoita, millä korvata hiiri?

Tämä lika on yleensä ihan perinteistä huonepölyä sekoitettuna kahvin roiskeisiin ja naposteltavien leipien, karkkien tai pullien murusiin. Siihen tehoaa ihan perinteinen ja edullinen saippuavesi sekä rätti. Välittömästi puhdistuksen jälkeen hiiri voi tuntua liikkuvan tahmeammin, mutta se johtuu vain tassuihin ja pöytään jäljelle jääneestä kosteudesta. Odota hetki, niin johan luistaa.

Eikö ergonomian parantaminen olekin vaikeaa, kallista ja aikaa vievää tutkimustyötä?